Siirry pääsisältöön

Tervetuloa kotiin, Fido

Juu, jotain uutta tapahtui itseasiassa viikko sitten. Nimittäin meille muutti kissanpentu. Hän on rodultaan ragdoll, iältään 14 viikkoa ja tottelee (silloin tällöin) nimeä Fido. 

Täällä en ole tähän mennessä uskaltanut asiasta puhua että meille pentu on tulossa ihan siitä syystä että en ollenkaan osannut edes veikkailla etukäteen saati ensimmäisten päivien jälkeen miten kissojen yhteiselo lähtisi liikenteeseen. Pennun hajun haistaessaan Nala rupesi pitämään melko pahankuuloista mölinää siitäkin huolimatta että ei nähnyt pentua edes. Ensimmäisenä päivänä pennun tulon jälkeen Nala ei antanut koskeakaan itseensä ja murisi itsekseen korvat luimussa parvekkeella sijaitsevan kiipeilypuun korissa. Fido sen sijaan nautti ihmisten huomiosta päästyään perille. Tunnin kestävän automatkan itkeskelyn jälkeen pentu asettui taloksi niin kuin olisi asunut meillä aina. Ei tietoakaan sisarusten, äidin tai vanhan kodin tuttujen tuoksujen perään itkemisestä.

Kissojen erottaminen tapahtui niin että Fido pääsi pikkuyksiöönsä makkariin ja Nalalle käytössä oli koko loppuasunto. Ovi pysyi kiinni visusti, sillä Nalan ensireaktio uusiin hajuihin sai itsellenikin pienen paniikinpoikasen aikaiseksi. Varmasti myös Nala vaistosi sen. Fido sen sijaan ei ollut moksiskaan poikamieselämästään makuuhuoneessa vaan teki tuttavuutta heti kaikkien kanssa jotka sitä saapuivat katsomaan.



Onneksi jo seuraavana aamuna Nala oli niin rento että kävi omalla vessalaatikollaan tekemässä tarpeensa ja uskaltautui syömäänkin. Itkin helpotuksesta koska ero edeltävän päivän kanssa oli niin suuri. Kun näin sen uskaltavan liikkua muussa asunnossa kauhuni helpotti ja pystyin olemaan itsekin rennosti.  Havahduin nimittäin siihen etten itsekään ollut muistanut syödä koska murehdin kissoja ja tulevaa niin kovin. 


Meillä oli (tai on edelleen varalta valmiustilassa) verkkoaita makuu- ja olohuoneen välillä. Pentua leikitin ahkerasti verkkoaidan toisella puolella ja annoin Nalan katsella. Se katselikin, hiipi lähemmäs ja sähisi pennulle. Fidoa ei tuntunut harmittavan ollenkaan hiipivä isompi kissa, saati sen sähinä. Ovi pysyi muuten kiinni ja Nala uskalsi oven kiinni ollessa ollakin normaali itsensä. Välillä se jäi haistelemaan uteliaana ovenraosta uusia tuoksuja. 



Ei mennyt kovin montaa päivää, ennen kuin kissat päätyivät nenätysten. Haistelu sujui rauhallisissa ja ystävällisissä merkeissä. Siitä eteenpäin se oli menoa, kai. Valitettavasti päivät ovat menneet aika sumussa, joten muistikuvat ovat aika hataria. Vasta nyt inhottava huolenpeikko rupeaa katoamaan harteilta. Täällä nimittäin kissat ovat nenätelleet monet kerrat, suostuneet makoilemaan ja nukkumaankin (hetken) vierekkäin ja harrastaneet yhdessä parvekkeella lintubongausta. Kuitenkin edelleen säpsymistä toisen äkkinäisiin liikkeisiin on, ja varsinkin iltaisin Nala pompottaa pentua ehdoin tahdoin. Alku näyttää kaksikon välillä leikiltä, mutta sen jälkeen Nala rupeaa tekemään pentua kohden äkkinäisiä syöksyjä häntä pörhistyneenä. Pentu sähisee / sihahtelee Nalalle takaisin ja painautuu pitkin lattiaa selälleen, mutta Nala saattaa jatkaa syöksyjään silti. 

Tämän jälkeen tilanne on yleensä rauennut kun ihminen on kävellyt lähemmäs. Mitä mieltä olette, kuulostaako tämä sellaiselta josta pitäisi huolestua ja puuttua, vai lähtisikö yhteiselo tästä sujumaan? Kissathan saavat olla yhteisissä tiloissa koska antavat toistensa käydä vessassa, nukkua sekä syödä (tosin Fidolla tämä on vielä vähän kysymysmerkki, sillä se mielellään söisi myös Nalan ruoat. Niinpä ne syövät eri huoneissa). Ainoastaan yöksi ja kun ketään ei ole kotona olen vielä ne erottanut toisistaan Nalan hyökkäilyjen vuoksi. 


Yllä oleva kuva oikeastaan kuvastaakin meidän meiningin. Toinen on huoleton kuin mikä, toinen selkeästi vielä kyseenalaistaa mikä ällötys on talouteen tuotu. 

Viikkohan on lyhyt aika, joten kai pitäisi olla tyytyväinen kehitykseen ja suhteellisen hyvään harmoniaan joka näiden välillä vallitsee. Silti Nalan kuumetessa leikkiessä melko rajun näköiset hyökkäilyt mietityttävät ja pennun sähinä. Silti Fido selkeästi näiden jälkeen aina kannustaa Nalaa leikkiin eikä ole millänsäkään hetken päästä tapahtuneesta. Saa nähdä miten tämä jatkuu tästä. Olo ainakin on viikon jälkeen melko toiveikas. 

Nala päätti tässä itse tulla viereen 


Kommentit

  1. Onnea uudelle perheenjäsenelle. Toivottavasti Nala pian hyväksyy kaverin. Me pidetään peukkuja sille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitämme kovasti! Kyllä se näyttäisi siltä että Nala hyväksyy tuon kummajaisen, ellei mitään dramaattista pääse tapahtumaan. :)

      Poista
  2. Onnea uudesta pennusta! Lupaavaltahan tuo vaikuttaa. Toki kilpparineidon kuuluukin vähän rähistä ja äristä tulijalle. Hyvä tuosta tulee 😀
    Fido on muuten aivan vastustamattoma suloinen pumpulipallo! 😻

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, se on se kuuluisa kilpparitemperamentti!! Oishan mun nyt se pitänyt tajuta... :D

      Fido on kyllä suloinen, se on totta. Ajoittain vähän raskas pirulainen mutta se varmaan kuuluu pennuilla asiaan... :D

      Poista
  3. Onnea ihanuudesta! <3

    Hyvältä kuulostaa tutustuminen. Sähinät ja sihinät ja vähän liian kovat otteet taitavat kuulua asiaan, kun ei Nala vielä tiedä, miten pennun kanssa olisi kiva leikkiä. Itse menisin ehkä väliin, jos jommalla kummalla tuntuu olevan epämiellyttävä fiilis. Pienen tauon jälkeen voivat sitten ottaa leikit tai muut puuhat uusiksi puhtaalta pöydältä, ilman että mikään jää inhottavana mieleen painamaan. :)

    Tämä tulikin hyvään aikaan, kun täälläkin on "tutustuminen" käynnissä. :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Kyllä tosiaan huomaa että Nalan pään päällä on edelleen kysymysmerkki miten pennun kanssa leikitään. Pentu on myös saanut tassusta Nalalta aiemmin sähinän yhteydessä joten väistää isompaa karkuun luikerrellen ja siitäkös riehaantuu sitten taas Nala. Kummastakaan ei ole saatu karvalakkiaineksia ja kynsien- tai hampaiden kanssa ei ole läpsitty kertaakaan joten kaipa se on ihan positiivista.

      Mä kävinkin lukemassa! Toivottavasti teillä tilanne normalisoituu kun Kassinen rupeaa tuoksumaan taas tutulta kodilta!

      Poista
  4. Ihana pumpulipallo! Voi mitkä silmät hänellä <3

    VastaaPoista
  5. !!!!! APUA mikä ihanuus!! :D Onnea uudesta perheenjäsenestä! ♥ Huimaa edistystä viikossa! Tuo on kyllä niin jännä, miten pennut osaa olla niin rauhassa toisen uhitteluista huolimatta. Onko Fido elänyt isossa kissaporukassa vai onkohan vain pienen pennun huolettomuutta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viikon kuluessa en uskonut että oltaisiin tuossa tilanteessa - saati missä nyt oltaisiin! Fidolla on neljä sisarusta joten kaipa siinä melko paljon saa painia. Ja suurperheen kolinat tulleet muutenkin tutuiksi. Varmaan osa on ihan huolettomuuttakin, tämä on varsin rento jätkä:)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vihdoinkin ne Vänttiset

Meillä on ollut Vänttisen valjaat käytössä nyt viikon verran ja täällä ruudun takana ihmisemäntä kirjoittaa tästä inspiroituneena tekstiä materialismionnellisuuden pauloissa.  Eipä noita turhaan ole kehuttu kätevyytensä ja käytännöllisyytensä vuoksi, mutta minkäs sille voi että asioita tajuaa hieman jälkijunassa. Monesti Vänttisten osto on käynyt mielessä koko lyhyen kissanomistajahistorian aikana, mutta aina sitten suunnitelma on jäänyt ja jotkut toiset valjaat on ostettu tilalle - sellaiset tietenkin joissa istuvuus ei ole ollut loppujen lopuksi niin hyvä Nalan päällä. Kaikista selkeimmin sen näkee nyt, kun huomaa miten eri tavalla kissa kulkee valjaat päällä ulkona ja miten paljon paremmin se käyttäytyy niiden laiton aikana. Ulkoilureissuja onkin paljon mieluisampaa tehdä nyt kun näkee miten hyvin Nala viihtyy taas ulkona.   Uusien valjaiden osto tuli ajankohtaiseksi nyt kun säätkin ovat ruvenneet lämpeämään ja Nalankin mielenkiinto on siirtynyt tämän johdosta yhä enemmän s

Kaveri kainaloon

  Ilmojen kylmetessä ja syksyn tullessa tekee ihan hyvää jos vieressä on kaveri, joka lämmittää. Nalakin on ruvennut sen tajuamaan - vaikka joskus hermot saattavatkin edelleen loppua kesken. Parastahan tässä on se, että Fidolle on nykyään jo ihan sama onko vieressä vähän ärtyntyt akka joka sähisee ja iskee tassulla iskuja päähän.   Kaikilla kerroilla Fido on aina hiippaillut Nalan viereen ja sitten asettunut viereen makuulle tyylillä  nyt mä tulin tähän jo enkä voi enää lähteä.  Sähinöistään huolimatta ei Nalakaan liiku paikaltaan mihinkään, vaan rupeaa pesemään pentua ja tämän jälkeen joko unettaa tai sitten koko lähentely on liikaa. Selkeästi kuitenkin huomaa, että se kaveri on kivempi kuin ei kaveria ollenkaan. 

Uusi asukas talossa

Meille on jälleen kotiutunut uusi jyrsijä - yksi maailman suloisimmista ja sympaattisista otuksista, joka sai nimekseen Sparta.  Sparta vailla poikkeuksia on myös hamsteri ja kotiutunut varsin hyvin. Sparta on luonteeltaan aivan hellyttävä ja niin kiltti, että on sulattanut jopa meillä käyneiden jyrsijäpelkoisten sydämet nopeasti! Spartalla on myös oma instagram, jonka tarkoituksena olisi jakaa hamstereista tietoutta omien kokemuksieni pohjalta. Monesti samat kysymykset hamsterien hoidossa nimittäin askarruttavat monia.  Ja sitten tärkein: toivottavasti saan näytettyä miten suloisia, hellyttäviä ja persoonallisia myös nämä pikkujyrsijät osaavat olla.  Otahan siis seurantaan meidän instagram eli hamsterisparta