lauantai 27. tammikuuta 2018

Voi hammasvaiva sentään

Meidän talossa on nyt hammasvaivaa kaksin kappalein, niin allekirjoittaneella kuin tuolla kissaeläimelläkin. Ihmishampaita uhkaa pahimmassa tapauksessa juurihoito (niin se hammaslääkäri viimeksi ainakin pelotteli, mutta toivotaan että vielä selviäisi vähemmällä) ja kissan hampaita hammaskiven poisto. Keskitytään nyt enemmän kuitenkin kissan hammasjuttuihin, ne kun todennäköisesti mielenkiintoisempia ovatkin.

Pari viikkoa sitten kiinnitin huomiota Nalan kuolaamiseen herkkuja antaessa. En ajatellut kuolaamisen liittyvän hampaisiin vaan ennemminkin ajattelin sen liittyvän herkkujen saamiseen ja niiden syömiseen. Kuolaaminen ei ollut runsasta eikä Nala edes vaikuttanut järin kummalliselta, joten en ajatellut asiaa sen enempää, varsinkin kun tuota kuolaamista on ennenkin esiintynyt eikä se ole ollut jatkuvaa tai säännöllistä. Kun Nala sitten rupesi kieltäytymään raksuistaan ja muutenkin vähän tuntui varovan suutaan, kurkkasin ihan kunnolla sen hampaisiin ja aivan takana vanha vaiva näkyi uusiutuneen, eli se hammaskivi taas. 

Juurihan me klinikalla käytiin kesällä mokomaa rapsuttelemassa pois, mutta takahampaista sitä löytyi nyt enemmän kuin edellisellä kerralla, vaikka hammashygieniaan ollaankin viime kerrasta kiinnitetty enemmän huomiota.  Ollaan pesty hampaita ja koitettu tarjota kovempaa purtavaa edes hampailla kokeiltavaksi, mutta ei. Siellä sitä taas on ja pistää kyllä ärsyttämään, sitä ei voi kiistää. 



Jo viime kerralla eläinlääkäri selitti, että hammaskivenkin kerääntyminen eläimen hampaisiin on yksilöllistä. Toisille sitä tulee harvinaisen paljon ja toisille sitten taas vähemmän - mutta  jokaiselle sitä kertyy jossain vaiheessa elämää. Nalahan on tilastollisesti varsin nuori hammaskivipotilaaksi, mutta ei auta voivottelu. Tiistaille saatiin aika ja silloin tehdään eläinlääkärireissu. Itse lääkäripelkoisena en eläinlääkärissäkään käymisestä sen kummemmin välitä, eikä tietous siitä että operaatio tehdään anestesiassa kevennä mieltä. Lisäksi minua jo vähän valistettiin etukäteen sillä, että mikäli hampaat muodostavat uudelleen nopeasti ja paljon hammaskiveä, olisi ehkä syytä ajatella jotain toista hammassairautta sen takana. Onneksi jutellessani eläinlääkärin kanssa mieli parani asteittain ja nyt parin hyvin nukutun yön jälkeen olo on paljon rauhallisempi. Katsotaan tämä ensin ja jatkossa mietitään asioita pidemmälle, mikäli on sille tarvetta. (Toivotaan tietysti, ettei ole).  

Että semmoista tällä kertaa. Tuntuu tyhmältä etten ole tajunnut tarkistaa hampaita hammaspesun aikana entistäkin tarkemmin huomatakseni hammaskiven muodostumista. Onneksi Nala on muuten terve ja voi hyvin, ja pian sillä on jälleen kauniit hampaat sekä astetta viisaampi omistaja! 

12 kommenttia:

  1. Voi harmi ja inhotus, että noin nopeasti uusiutui hammaskivi! Pidetään peukkuja tiistaille! Hyvin se varmasti kuitenkin menee, kun kerran ensimmäinenkin operaatio meni. :)

    Mitä kovempaa purtavaa on Nala saanut? Kassinen ja Seppo syövät satunnaisesti broilerinkauloja ja sitkeitä kivipiiroja, siinä toivossa, että ne pitäisivat hampaat hyvässä kunnossa. Tosin kauloja annetaan tosi harvoin, koska Seppoa pitää vahtia niiden kanssa, kun se ahneuksissaan yrittää niellä liian isoja paloja.

    Meillähän syksyllä katsottiin, että Kassisellä näytti olevan vähän hammaskiveä takimmaisissa hampaissa, ja että pitänee tässä talven aikana käydä lääkärissä. No, nyt olen sitten yrittänyt katsella niitä hampaita uudelleen ja uudelleen, eikä kiveä olevinaan enää ole. Ehkä se oli jotain ruokajäämiä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin joo varmasti menee vaikka eläinlääkäri niin Hurja ja Pelottava onkin, vaikka onkin oikeasti niin mukava (kuten klinikan muukin henkilökunta).

      Samoja ollaan kokeiltu mitä Seppo ja Kassinen saavat, lisäksi vähän sitä sun tätä Mustin ja Mirrin koiraherkkujen puolelta (lampaan korva on oikeastaan nyt ainoa mikä niistä tulee mieleen, hassua). Sieltä kumminkin ollaan valittu herkkuja vähän samaan tapaan kuin ihmisten irttarihyllyiltä, ainoastaan eivät ole saaneet yhtä innostunutta vastaanottoa mitä ne irttarit täällä saisivat... viime vuonna ostin lemmikkimessuilta kokeiluun primacatin dentabiteseja ja muistaakseni Nala söikin koko pienen pussillisen vuoden mittaan, mutta enää ne eivät maistu ja niin edelleen. Tässä lista vain lyhyesti 😄

      Aika jännä! Kivempihan se tietysti olisi mikäli tosiaan oli jotain vanhaa ruokaa. Meillä minä olin tunnistavinani hammaskiven muodostumisen heti, kunnes kävi ilmi etten tunnistanutkaan 😅

      Poista
    2. Lampaan korva. :D Siis sellainen kuivattu? Osaako Nala syödä ne nätisti? Täällä nimittäin on vähän taas ongelmia sen syömisen kanssa: jotain niitä koirien kuivattuja kanafileitä tms. syövät liian isoina paloina (jos kelpaa ensinkään) ja sitten kakovat kun on terävä kuiva siipale kiinni jossain kitalaessa. :/ Ei henkilökunnan hermot kestä katsella sitä syömistä.

      Katoava hammaskivi on kyllä tosi mystinen juttu, ei ole ennen tapahtunut. Ja tosiaan minäkin kuvittelin hammaskiven tunnistavani, kun sitä oli esim. Naama-vainaalla ihan runsaaslaisesti... Pitää seurata Kassisen suuta tarkasti nyt!

      Poista
    3. Kuivattu joo! Mitä koirien kuivaherkkuja ne ovatkaan, kuitenkin sieltä osastolta.

      Nätisti... no jaa. Nalahan ei oikeastaan niitä edes syö, lähinnä nuolee ja piilottaa maton alle tehden samalla ilmahyökkäyksiä herkkuja päin. Nala on muutenkin niin nirso ja tarkka ruokien kanssa, että on oikein ekstranirso kun pitäisi pureskella ruokaa. Märkäruoistakin tuo lipittää prinsessamaisesti ensin kastikkeet, ja sitten närppii pitkin päivää ehkä jotain paloja ruoan seasta.

      Kuulostaapa ikävältä! Ei kyllä omatkaan hermot kestäisi tuollaista kakomista, vaikka muuten kuulostaakin hyvältä nuo kanafileet, ainakin saavat hampaat töitä!

      Joo, se suuhun kurkkailu kannattaa! Kunhan huomisesta täällä toivutaan niin sitten alkaa jokailtainen hampaidenpesu- sekä tarkistus ettei vaiva noin nopeasti pääsisi uusimaan enää!

      Poista
  2. Meillä Sofilla on taipumusta hammassyöpymään ja poistettukin viisi hammasta. Hammaskiveä käydään poistattamassa säännöllisesti molemmilta. Ainahan se anestesia hieman jännittää, mutta hyvin meillä on aina toivuttu. Tosin viimeiseimmän hampaanpoiston jälkeen saatu (ilmeisesti) kipulääke aiheuttu Sofille valtavaa kuolaamista. Se ei kestänyt kauan, mutta oli aika surkeaa, kun toiselta valui kuola vanana 🙁

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On nämä hammasjutut vaan niin pirullisia:/ meillekin sanottiin että vuosittain kannattaa käydä näyttämässä hampaita, mutta ei ehtinyt edes sitä vuotta vierähtää ennenkuin päädyttiin taas tähän tilanteeseen 😅

      Voi pientä Sofia:( muutenkin tuon operaation jälkeen harmittaa kun pienet potilaat ovat aivan pää pökkyrällä, onneksi sentään virkoavat siitä entiselleen parissa tunnissa!

      Poista
  3. Äh, hammasjutut ovat inhoja. Meillä kissojen hampaiden pesu on onneksi auttanut hammaskiven kertymiseen, tosin Nupulle oli vähän taas tullut sitä, kun viimeksi käytiin lääkärissä. Se mokoma kun hiippailee aina hiljaa kadoksiin juuri silloin, kun on hampupesun aika. Yritän aina olla Nuppua ovelampi, mutta ihan joka ilta en jaksa sitä huijata, vaan sitten jää legot pesemättä...
    Ihmistenkin hammaslääkärireissut ovat krääh. Kävin ennen joulua itsekin hammaskiven poistossa ja päätin taas ottaa hammaslangan ja kaikki muut keinot tehokäyttöön. Toivottavasti sun hammaslääkäri pelotteli turhaan ja vältät juurihoidon!

    VastaaPoista
  4. Voi eiii. :( Hammaskivi itsessään ei aiheuta kissalle kipua, mutta hammaskiven keräämät bakteerit voivat saada aikaan tulehduksia ja edesauttaa syöpymien muodostumista. Etenkin syöpymä myös värjää hampaita nopeasti, koska hammas ei ole terve. Käyn näitä kirjoituksia läpi aikajärjestyksessä, joten en ole vielä lukenut teidän raporttia käynnistä. Jos nyt ei otettu röngteniä hampaiden tilanteen kartoittamiseksi, niin seuraavalla kerralla se kannattaa tehdä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei aiheutakaan, taisin muodostaa lauseen vähän hassusti. Siitä olinkin huolissani eniten että mikäli siellä on niitä bakteeripesäkkeitä jotka suuta voisivat tulehduttaa niin mitäs sitten. Onneks kaikki meni hyvin eikä mitään kummallisuuksia muuten ollut suussa. Tämän kertainen olikin vielä kaikenlisäksi helpompi keikka joten onni onnettomuudessa:)

      Poista
  5. Voi ei, harmi juttu :/ Meillä ei näitä ongelmia ole ollut vielä *kop kop kop* onneksi. Napulla rokotuksien yhteydessä löytyi vähän hammaskiveä, mutta ei ollut niin paljoa, että olisi tarvinnut poistaa. Pitää kuitenkin tarkkailla. On kumminkin ikää jo sen verran :) En olekaan ajatellut, että kissoille voisi tarjota koirien kuivaherkkuja jyrsittäväksi. Pitääpä kokeilla kelpaisiko meillä, kiitti vinkistä :)

    Omista hammaslääkäritraumoista nyt sen verran, että viimeksi poistettiin viimeinen viisaudenhammas ja siihen sitten tuli kuiva kuoppa/luukuopan tulehdus... Kaksi viikkoa kolmoishermosärkyä :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään ajatellut että ne koirien kuivaherkut voisivat toimia, kunnes joku minullekin siitä vinkkasi! Valvotusti annettuna varmasti herkullinen herkku sellaiselle eläimelle joka tykkää tuollaisista :)

      Nuo viisurit ovat yksi painajainen, kamalaa että tulehdus on vielä mahdollista hampaan poistonkin jälkeen 😣

      Poista
  6. Meillä on Börjellä kanssa ilmaantunut hammaskiveä jo nyt vaikka putsaus oli syksyllä.
    Possun sydän ja porsaankieli on kanssa hyviä hammasharjoja. Tai siis kaikki sitkot lihat, jos vaan maistuu.

    VastaaPoista