Siirry pääsisältöön

Lumijuttuja

Jaa mitä me ollaan tehty? Makoiltu sisällä vilttien alla ja tuijotettu epäuskoisesti ikkunasta kun lumimyräkkä on päättänyt peittää myös pääkaupunkiseudun allensa. Käytiin kuitenkin viime viikolla ulkona ihmettelemässä lunta silloin kun sitä oli satanut muutaman tunnin verran - ja isoksi yllätykseksi myös jäänyt maahan sulamatta pois. Ulkoilut sujuvat nykyisellään oikein mallikkaasti vaikka kovinkaan kauaa ei ulkoilma innostanut - sen verran kylmä on meille mukavuudenhaluisille vaikka pakkasmittari näyttääkin niin hurjaa lukemaa kuin -6 (saa nauraa). 

Nalan kanssa muutenkin on vähän tylsä ulkoilla sillä neiti parkkeeraa yleensä ahterinsa tiettyyn kohtaan ja siinä tarkkailee maailman menoa. Tietyin väliajoin vaihtuu kyttäyspaikka mutta sitten muuten vain ollaan ja tuijotetaan "ei minnekään". Kissansilmin maailma tietenkin näyttää erikoisemmalta mutta ihmisen mielikuvitus ei vain riitä samalle tasolle. 

Tällä kertaa näkyvissä vain kissan selkäpuoli, sori siitä. Malli ei millään malttanut katsoa kameraan päinkään eivätkä kuvaajan näpit jaksaneet pidellä kylmässä kameraa. Mutta kivaa oli, varsinkin Nalalla! 

Kiinnostaa. 

Ja jännittää. 


Niskat menivät melkein sijoitaan haistellessa oravan merkkailuja, niin herkullinen tuoksu se. 


Kommentit

  1. Ulkona on jännittävää ja mikä kiire siellä on juosta; mukavampi tutkailla maailmaa kaikessa rauhassa - Pepsi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan oikeessa olet Pepsi! Tää ihmistyyppi ei vaan ymmärrä!

      Poista
  2. Ensi kerralla ottaa ihminen eväitä mukaan, voi nauttia vaikka kahvista ja suklaasta Nalan ollessa parkkeerattuna johonkin. :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piknik vois olla tosiaan hyvä, pitäis ainakin omistajan kiireisenä hetken aikaa :D

      Poista
  3. Pilkkihaalarit ja kuumaa juotavaa ihmiselle, mielenkiintoisia näkymiä ja tuoksuja kissalle 😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pilkkihaalarit! Loistava idea. Pitääpä pyytää isältäni lainaan seuraavalla kerralla 😄

      Poista
  4. Onhan se -6 jo kylmä, ainakin mulle :D En tykkää pakkasesta ollenkaan. -1 aste riittäisi talvella, lumi pysyisi. Meilläpäin oli yksi päivä -29 ja luulin että kuolen... Ihan oikeasti :/

    Tuo on aika tuttua, että ulkoilevasta kissasta saa vain selkä- tai takapuolikuvia :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. -29 on jo sisäkelitila, ulos ei mitään asiaa. Pakkanen on vähän nihkeä asia, mutta toisaalta olisi kiva jos tännekin saataisi plussakelien sijaan enemmän pakkasta. Tai sitten että olisi lämmintä ja lunta samaan aikaan, ristiriitaista! 😂

      Ulkona ei malta poseerata kameralle, liian paljon kaikkia tuoksuja ja ääniä. Ei ihme että pikkukissojen päät menevät ihan pyörälle 😄

      Poista
  5. Nooh, saapi ainakin raikasta ilmaa, vaikka liikuntapuoli vajaaksi jääkin. :D

    VastaaPoista
  6. Kaunis selkä, mielellään sitä katselee :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vihdoinkin ne Vänttiset

Meillä on ollut Vänttisen valjaat käytössä nyt viikon verran ja täällä ruudun takana ihmisemäntä kirjoittaa tästä inspiroituneena tekstiä materialismionnellisuuden pauloissa.  Eipä noita turhaan ole kehuttu kätevyytensä ja käytännöllisyytensä vuoksi, mutta minkäs sille voi että asioita tajuaa hieman jälkijunassa. Monesti Vänttisten osto on käynyt mielessä koko lyhyen kissanomistajahistorian aikana, mutta aina sitten suunnitelma on jäänyt ja jotkut toiset valjaat on ostettu tilalle - sellaiset tietenkin joissa istuvuus ei ole ollut loppujen lopuksi niin hyvä Nalan päällä. Kaikista selkeimmin sen näkee nyt, kun huomaa miten eri tavalla kissa kulkee valjaat päällä ulkona ja miten paljon paremmin se käyttäytyy niiden laiton aikana. Ulkoilureissuja onkin paljon mieluisampaa tehdä nyt kun näkee miten hyvin Nala viihtyy taas ulkona.   Uusien valjaiden osto tuli ajankohtaiseksi nyt kun säätkin ovat ruvenneet lämpeämään ja Nalankin mielenkiinto on siirtynyt tämän johdosta yhä enemmän s

Kiitos kaikesta 💛

  Totesin että tulipa dramaattinen otsikko, mutta ehkä se on jopa tarkoituksella.  Olen miettinyt pääni puhki mitä teen blogin kanssa, koska tämä on ollut aikoinaan ensimmäinen askel siihen suuntaan mitä ikinä olenkaan halunnut tehdä eli kirjoittaa omista eläimistäni julkisesti. Kun tämän aloitin niin enpä olisi uskonut miten hienoja kokemuksia blogin kautta olenkaan saanut kokea. Kiitos ihan hirveästi tuesta ja kannustuksesta sellaisissa hetkissä, kun meillä on ollut huolestuttavia ja tiukkoja paikkoja. En tiedä miten olisin kestänyt esimerkiksi kaikkea Fidon sairastuttua viime vuonna, ellen olisi saanut niin paljon tsemppausta teiltä. Se on nimittäin ollut eläintenpidossani kurjin ja kamalin hetki. Kirjoittaminen auttoi purkamaan oloa, ja siitä olen niin kiitollinen että sen tänne sain tehdä.  Elämänmuutoksille ei vain voi mitään, ja niitä on tullut rutkasti lisää. Minulla ja eläimillä on kaikki hyvin. Nyt vain kiire on sellainen, että jostain pitää karsia tekemistä pois ja tällä het

Hauskaa uutta vuotta vuodelle 2021!

  Lämmöllä otamme tulevan vuoden vastaan. Oli tässäkin vuodessa omat puolensa, vaikka muuten raskas onkin ollut. Olihan meillä muutto uuteen asuntoon ja sitten heinäkuussa kotiutui Fido. Siinä kai ne kohokohdat olivat, vaikka on tähän vuoteen mahtunut onneksi muutakin mukavaa.  Tämä on Fidon ensimmäinen vaihtuva vuosi, joten juhlistamme kotona ja katsomme millaisen reaktion raketit saavat aikaan. Veikkaus on, että eivät juuri minkäänlaista mutta eihän sitä koskaan tiedä. Fidon mielestä kun kovaääninen imuri on viheliäisimmistä pahoista asioista pahin.  Nala ei ainakaan pelkää, se katselee ikkunasta ja ottaa aina tyynen zenmäisesti vaihtuvan vuoden vastaan. Voitteko uskoa että se on asunut täällä meillä pian 5 vuotta? Aika menee kyllä vauhdilla eteenpäin. Hauska uutta vuotta vuodelle 2021! Palataan taas ensi vuonna blogin merkeissä asiaan! 💛