Ennen kuin mennään aiheeseen joka omalta osaltaan liittyy otsikkoon, niin kerrotaan nyt meidänkin kuulumisia kun en ole oikein ehtinyt istuutua koneelle ollenkaan. Sellainen stressi on nyt puskenut päälle viime viikkoina ja vaikuttanut mielialaan sen verran, ettei kirjoittaminenkaan ole ollut mieluisaa. Suosiolla siis pidin tietokonetta kiinni ja keskityin muihin asioihin. Olen myös pitkästä aikaa ehtinyt pitää hieman kesälomaa, mikä omalta osaltaan on auttanut virkeyteen ja pian inspiraatiokin kirjoittamiseen heräsi jälleen.
Meille kuuluu muuten hyvää - kesä näytti juhannuksen jälkeen parasta puoltaan ja oli aurinkoista ja lämmintä. Nalakin ehti hoitajallaan nauttia lämpimistä päivistä omalla tavallaan - ikkunalaudalla auringonpaisteessa lämmitellen. Muutenkin koko hoitojakso oman matkani aikana oli mennyt hyvin, Nalalla kun oli kunnon kissanpäivät hurmattuaan hoitajansa peruuttamattomasti - syömistä ja herkkuja sai niin paljon kuin napa veti ja nukkuakin sai jopa keittiön pöydällä mikä on kotona kielletty - voi pojat!
Sitten päästään itse aiheeseen, joka itseäni huvitti suuresti. Eräs ystäväni kysyi minulta vähän aikaa sitten, viihtyykö Nala kameran edessä.
Vastaus on helppo ja yksinkertainen: ei.
Olen itse tuskaillut suuresti kuvien kanssa, sillä Nala ei vain ole yhteistyökykyinen. Ei missään nimessä. 98% siitä otetuista kuvista ovat tärähtäneitä, ali/ylivalottuneita, puuttuu häntää, korvaa, tassua tai muuten vain saa miettiä onko kuvissa kissa vai kenties irvistävä apina. En varmaan ikinä tule ymmärtämään, miten te saatte otettua niin kauniita kuvia eläimistänne, mutta sellainen henkilö saisi tulla opastamaan meitäkin!
Ajattelin, että hiljaiselon saattaisi korvata kuvapläjäys, jossa Nala esittelee näitä ihania poseeraajantaitojaan lähes poikkeuksellisesti:-D
Meille kuuluu muuten hyvää - kesä näytti juhannuksen jälkeen parasta puoltaan ja oli aurinkoista ja lämmintä. Nalakin ehti hoitajallaan nauttia lämpimistä päivistä omalla tavallaan - ikkunalaudalla auringonpaisteessa lämmitellen. Muutenkin koko hoitojakso oman matkani aikana oli mennyt hyvin, Nalalla kun oli kunnon kissanpäivät hurmattuaan hoitajansa peruuttamattomasti - syömistä ja herkkuja sai niin paljon kuin napa veti ja nukkuakin sai jopa keittiön pöydällä mikä on kotona kielletty - voi pojat!
Sitten päästään itse aiheeseen, joka itseäni huvitti suuresti. Eräs ystäväni kysyi minulta vähän aikaa sitten, viihtyykö Nala kameran edessä.
Vastaus on helppo ja yksinkertainen: ei.
Olen itse tuskaillut suuresti kuvien kanssa, sillä Nala ei vain ole yhteistyökykyinen. Ei missään nimessä. 98% siitä otetuista kuvista ovat tärähtäneitä, ali/ylivalottuneita, puuttuu häntää, korvaa, tassua tai muuten vain saa miettiä onko kuvissa kissa vai kenties irvistävä apina. En varmaan ikinä tule ymmärtämään, miten te saatte otettua niin kauniita kuvia eläimistänne, mutta sellainen henkilö saisi tulla opastamaan meitäkin!
Ajattelin, että hiljaiselon saattaisi korvata kuvapläjäys, jossa Nala esittelee näitä ihania poseeraajantaitojaan lähes poikkeuksellisesti:-D
 |
| Kesken kuvien pitää tietenkin metsästää mahdollisia hiiriä kankaan alta |
Mallin hommat ovat tunnetusti hyvin rankkoja, ja sitä mieltä oli myös Nala...
Nala hei kamera on kiva kaveri :) Me touhutaan tosi usein kun kamera on esillä. Mistä palvelija sitten nurisee, ettei meistä saa söpöjä nukkumiskuvia kun ollaan vauvasta asti opittu, että touhuaminen liittyy kameraan... Eli jos kamera naksahtaa, me ollaan jo täysillä kattomassa, että kuka tekee ja mitä.
VastaaPoistaPalvelija osti meidän syntymän aikoihin pokkarin millä saa otettua nopsaan kuvia. Sillä ku ei hermot riitä mihinkään järjestelmäkameraan.
Ai niin juu, eihän tosiaan meitäkään saa poseeraamaan. Joten tasapeli Nala ☺
-Rokkimimmit -
Parhaat poseeraamiset tulee kyllä kun antaa mennä ja riehua vaan. Lisäksi kuvaajan on helppo syyttää kuvattajaa, mitäs ei itse osaa ottaa kuvia oikeaan aikaan! Vanhalla kunnon pokkarillakin saa jo hienoja kuvia aikaiseksi :) !!
PoistaNoi nukahtamisen parhaalla olevat kuvat on ihania <3
VastaaPoista<3 Kiitos! (:
PoistaItse olen mielestäni parhaat kuvat kissoista saanut nameja käyttämällä, kun molemmat kissat osaa istua käskystä. Petellä ja Vilillä on ongelmana yleensä kyllä, että heti jos kameran kanssa yrittää mennä kissan kanssa samalle tasolle, alkaa hirveä puskeminen ja syliin kiipeäminen :D
VastaaPoistahttp://tahtienloistetta.blogspot.fi/
Nalakin osaa istua käskystä, mutta se malttaako se siinä pysyä sekuntia kauempaa onkin eri asia:D lisäksi tuo tietää tai aavistaa sen, milloin siitä olen ottamassa kuvaa ja luiskahtaa kuvista aina viime hetkellä kuin saippuapala. Herkut ei meillä ole niin kova hitti, mutta saa niillä jonkin verran mielenkiintoa heräämään jos Nala on sillä tuulella! Kiitos kommentista, käynpä heti tsekkaamassa sun blogia!
PoistaIhania kuvia! Meillä Haiku inhoaa kameraa, se lopettaa heti mitä onkaan tekemässä (paitsi syömistä) kun huomaa kameran tai kännykän osoittavan sen suuntaan.
VastaaPoistaHyvä ottaa tosissaan vähän paussia, jos on stressiä. Nyt on onneksi säätkin suosineet palautumisen suhteen. :)
Kiitos paljon! Haikulla ja Nalalla on sitten sama homma ton kuvaamisen kanssa, ne on vähän omapäisiä noi kilpparitytöt toisinaan😄
PoistaSe kyllä on totta ja stressi ja kiirekin vähentyneet kun on aikaa muuhunkin. Harmi että meilläpäin ei paista aurinko, mutta ehkä se heinäkuu vielä yllättää!