Siirry pääsisältöön

Neiti poseeraaja(ko)

Ennen kuin mennään aiheeseen joka omalta osaltaan liittyy otsikkoon, niin kerrotaan nyt meidänkin kuulumisia kun en ole oikein ehtinyt istuutua koneelle ollenkaan. Sellainen stressi on nyt puskenut päälle viime viikkoina ja vaikuttanut mielialaan sen verran, ettei kirjoittaminenkaan ole ollut mieluisaa. Suosiolla siis pidin tietokonetta kiinni ja keskityin muihin asioihin. Olen myös pitkästä aikaa ehtinyt pitää hieman kesälomaa, mikä omalta osaltaan on auttanut virkeyteen ja pian inspiraatiokin kirjoittamiseen heräsi jälleen.

Meille kuuluu muuten hyvää - kesä näytti juhannuksen jälkeen parasta puoltaan ja oli aurinkoista ja lämmintä. Nalakin ehti hoitajallaan nauttia lämpimistä päivistä omalla tavallaan - ikkunalaudalla auringonpaisteessa lämmitellen. Muutenkin koko hoitojakso oman matkani aikana oli mennyt hyvin, Nalalla kun oli kunnon kissanpäivät hurmattuaan hoitajansa peruuttamattomasti - syömistä ja herkkuja sai niin paljon kuin napa veti ja nukkuakin sai jopa keittiön pöydällä mikä on kotona kielletty - voi pojat! 

Sitten päästään itse aiheeseen, joka itseäni huvitti suuresti. Eräs ystäväni kysyi minulta vähän aikaa sitten, viihtyykö Nala kameran edessä. 

Vastaus on helppo ja yksinkertainen: ei. 

Olen itse tuskaillut suuresti kuvien kanssa, sillä Nala ei vain ole yhteistyökykyinen. Ei missään nimessä. 98% siitä otetuista kuvista ovat tärähtäneitä, ali/ylivalottuneita, puuttuu häntää, korvaa, tassua tai muuten vain saa miettiä onko kuvissa kissa vai kenties irvistävä apina. En varmaan ikinä tule ymmärtämään, miten te saatte otettua niin kauniita kuvia eläimistänne, mutta sellainen henkilö saisi tulla opastamaan meitäkin! 

Ajattelin, että hiljaiselon saattaisi korvata kuvapläjäys, jossa Nala esittelee näitä ihania poseeraajantaitojaan lähes poikkeuksellisesti:-D







Kesken kuvien pitää tietenkin metsästää mahdollisia hiiriä kankaan alta

Mallin hommat ovat tunnetusti hyvin rankkoja, ja sitä mieltä oli myös Nala...






Kommentit

  1. Nala hei kamera on kiva kaveri :) Me touhutaan tosi usein kun kamera on esillä. Mistä palvelija sitten nurisee, ettei meistä saa söpöjä nukkumiskuvia kun ollaan vauvasta asti opittu, että touhuaminen liittyy kameraan... Eli jos kamera naksahtaa, me ollaan jo täysillä kattomassa, että kuka tekee ja mitä.

    Palvelija osti meidän syntymän aikoihin pokkarin millä saa otettua nopsaan kuvia. Sillä ku ei hermot riitä mihinkään järjestelmäkameraan.

    Ai niin juu, eihän tosiaan meitäkään saa poseeraamaan. Joten tasapeli Nala ☺

    -Rokkimimmit -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parhaat poseeraamiset tulee kyllä kun antaa mennä ja riehua vaan. Lisäksi kuvaajan on helppo syyttää kuvattajaa, mitäs ei itse osaa ottaa kuvia oikeaan aikaan! Vanhalla kunnon pokkarillakin saa jo hienoja kuvia aikaiseksi :) !!

      Poista
  2. Noi nukahtamisen parhaalla olevat kuvat on ihania <3

    VastaaPoista
  3. Itse olen mielestäni parhaat kuvat kissoista saanut nameja käyttämällä, kun molemmat kissat osaa istua käskystä. Petellä ja Vilillä on ongelmana yleensä kyllä, että heti jos kameran kanssa yrittää mennä kissan kanssa samalle tasolle, alkaa hirveä puskeminen ja syliin kiipeäminen :D

    http://tahtienloistetta.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nalakin osaa istua käskystä, mutta se malttaako se siinä pysyä sekuntia kauempaa onkin eri asia:D lisäksi tuo tietää tai aavistaa sen, milloin siitä olen ottamassa kuvaa ja luiskahtaa kuvista aina viime hetkellä kuin saippuapala. Herkut ei meillä ole niin kova hitti, mutta saa niillä jonkin verran mielenkiintoa heräämään jos Nala on sillä tuulella! Kiitos kommentista, käynpä heti tsekkaamassa sun blogia!

      Poista
  4. Ihania kuvia! Meillä Haiku inhoaa kameraa, se lopettaa heti mitä onkaan tekemässä (paitsi syömistä) kun huomaa kameran tai kännykän osoittavan sen suuntaan.

    Hyvä ottaa tosissaan vähän paussia, jos on stressiä. Nyt on onneksi säätkin suosineet palautumisen suhteen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Haikulla ja Nalalla on sitten sama homma ton kuvaamisen kanssa, ne on vähän omapäisiä noi kilpparitytöt toisinaan😄

      Se kyllä on totta ja stressi ja kiirekin vähentyneet kun on aikaa muuhunkin. Harmi että meilläpäin ei paista aurinko, mutta ehkä se heinäkuu vielä yllättää!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vihdoinkin ne Vänttiset

Meillä on ollut Vänttisen valjaat käytössä nyt viikon verran ja täällä ruudun takana ihmisemäntä kirjoittaa tästä inspiroituneena tekstiä materialismionnellisuuden pauloissa.  Eipä noita turhaan ole kehuttu kätevyytensä ja käytännöllisyytensä vuoksi, mutta minkäs sille voi että asioita tajuaa hieman jälkijunassa. Monesti Vänttisten osto on käynyt mielessä koko lyhyen kissanomistajahistorian aikana, mutta aina sitten suunnitelma on jäänyt ja jotkut toiset valjaat on ostettu tilalle - sellaiset tietenkin joissa istuvuus ei ole ollut loppujen lopuksi niin hyvä Nalan päällä. Kaikista selkeimmin sen näkee nyt, kun huomaa miten eri tavalla kissa kulkee valjaat päällä ulkona ja miten paljon paremmin se käyttäytyy niiden laiton aikana. Ulkoilureissuja onkin paljon mieluisampaa tehdä nyt kun näkee miten hyvin Nala viihtyy taas ulkona.   Uusien valjaiden osto tuli ajankohtaiseksi nyt kun säätkin ovat ruvenneet lämpeämään ja Nalankin mielenkiinto on siirtynyt tämän johdosta yhä enemmän s

Kiitos kaikesta 💛

  Totesin että tulipa dramaattinen otsikko, mutta ehkä se on jopa tarkoituksella.  Olen miettinyt pääni puhki mitä teen blogin kanssa, koska tämä on ollut aikoinaan ensimmäinen askel siihen suuntaan mitä ikinä olenkaan halunnut tehdä eli kirjoittaa omista eläimistäni julkisesti. Kun tämän aloitin niin enpä olisi uskonut miten hienoja kokemuksia blogin kautta olenkaan saanut kokea. Kiitos ihan hirveästi tuesta ja kannustuksesta sellaisissa hetkissä, kun meillä on ollut huolestuttavia ja tiukkoja paikkoja. En tiedä miten olisin kestänyt esimerkiksi kaikkea Fidon sairastuttua viime vuonna, ellen olisi saanut niin paljon tsemppausta teiltä. Se on nimittäin ollut eläintenpidossani kurjin ja kamalin hetki. Kirjoittaminen auttoi purkamaan oloa, ja siitä olen niin kiitollinen että sen tänne sain tehdä.  Elämänmuutoksille ei vain voi mitään, ja niitä on tullut rutkasti lisää. Minulla ja eläimillä on kaikki hyvin. Nyt vain kiire on sellainen, että jostain pitää karsia tekemistä pois ja tällä het

Hauskaa uutta vuotta vuodelle 2021!

  Lämmöllä otamme tulevan vuoden vastaan. Oli tässäkin vuodessa omat puolensa, vaikka muuten raskas onkin ollut. Olihan meillä muutto uuteen asuntoon ja sitten heinäkuussa kotiutui Fido. Siinä kai ne kohokohdat olivat, vaikka on tähän vuoteen mahtunut onneksi muutakin mukavaa.  Tämä on Fidon ensimmäinen vaihtuva vuosi, joten juhlistamme kotona ja katsomme millaisen reaktion raketit saavat aikaan. Veikkaus on, että eivät juuri minkäänlaista mutta eihän sitä koskaan tiedä. Fidon mielestä kun kovaääninen imuri on viheliäisimmistä pahoista asioista pahin.  Nala ei ainakaan pelkää, se katselee ikkunasta ja ottaa aina tyynen zenmäisesti vaihtuvan vuoden vastaan. Voitteko uskoa että se on asunut täällä meillä pian 5 vuotta? Aika menee kyllä vauhdilla eteenpäin. Hauska uutta vuotta vuodelle 2021! Palataan taas ensi vuonna blogin merkeissä asiaan! 💛