torstai 1. kesäkuuta 2017

Asiaa aiheesta hammaskivi

Toukokuun alussa käytiin eläinlääkärissä tarkistuttamassa vähän hampaita. Ennen tuota käyntiä käytiin viime syksynä vuositarkastuksessa, jossa ellin mukaan hammaskiveä oli jo nyt kertynyt hampaiden pinnalle melko runsaasti. Ohjeiksi saimme silloin tulla käymään keväällä uudelleen, jolloin tilannetta katsottaisiin uudestaan ja sitten mietittäisiin jatkoa.

Tällä viimeisimmällä käynnillä tarkastettiin myös kissan yleiskunto, mikä oli kaikin puolin moitteeton - sitä hammaskiveä lukuunottamatta. Eläinlääkärin mukaan näinkin nuorella kissalla sitä voi olla jo kertynyt sen verran, että sen poistattaminen on ihan aiheellista. Kuulemma tähän vaikuttaa kissan syljen eritys aivan kuten ihmisilläkin. Ohjeeksi saimme miettiä seuraavaa aikaa, joka tulisi varata mielellään tässä kesän aikana. 





Hieman noloa, mutta meillä ei ole koskaan kiinnitetty erityisemmin huomiota kissan hammashygieniaan (ja tämä toteamus luultavasti saa kaikki eläinlääkärit ja kissagurut kääntyilemään levottomasti haudoissaan - tai luultavasti päätymään sinne, mikäli tietäisivät, mitä meidän taloudessa oikein touhutaan). Viime kesänä yritin epätoivoisesti ostaa Nalalle kaikkea mahdollisimman kovaa syötävää, jotta kissa saisi pureskella tosissaan ja hampaat pysyisivät kunnossa. Yritys epäonnistui useasti, sillä Nalaa ei vain kiinnostanut. Koitimme kivipiiraa ja hevosen kuivattua sydäntäkin, mutta ne eivät saaneet koskaan erityisen lämmintä vastaanottoa kotona. Lemmikkimessuilta ostin plakkia ehkäiseviä herkkuja kotiinviemisiksi, mutta niitäkin Nala vain lähinnä nuoleskeli pureskelun sijasta


Kuivattuja muikkuja ostin eläinkaupan myyjän suosituksesta, ja vaikka ne nyt hirveän kovia eivät olekaan, on niissä edes jotain pureskeltavaa. Lisäksi ne ovat maailman parhainta herkkua Nalan mielestä, joten tietynlainen win-win- tilanne se on kun kissa ei kaikelle ruoalle nenäänsä nyrpistele. 

Hampaiden harjaukseen meiltä löytyy välineet kotoa, mutta sekin on semmoinen operaatio toisinaan, että tappeluilta ei voida välttyä. Mukavaa puuhaa se siis ei kummankaan osapuolen mielestä ole, mutta se saadaan hoidettua kyllä aina pois alta. Nala myös unohtaa järkyttävät kokemuksensa aina hyvänmakuisilla herkkupalkinnoilla - kunnes tulee aika harjata hampaat uudelleen. 

Suositushan olisi harjata kissan hampaat joka päivä, mutta meillä siihen ei ole ryhdytty. Pakko tunnustaa, että useimmiten se harjaus on jopa unohtunutkin to do- listalta ja se on muistettu taas muutamaa päivää myöhemmin.  Olen useasti miettinyt, että onko tämä hammaskiviongelma nyt oikeasti vain kissojen yksilöllisyydestä ja syljen erityksestä johtuvaa vai olisiko minun vain pitänyt toimia omistajana aktiivisemmin, jottei vielä koko poistattamisoperaatiota tarvitsisi miettiä?

Itsehän olen aina stressaamassa eläinlääkärikäyntejä vielä enemmän kuin Nala, joka käyttäytyy aina eläinlääkärissä nätisti vaikka selvästi onkin peloissaan. Turhaan olen ollut huolissani pelkästä rokotusajastakin - puhumattakaan siitä kun tuli Nalan sterilisaation aika! Yksi tunti tuntui kuluvan äärimmäisen hitaasti, enkä voinut olla miettimättä leikkausoperaatiota sekuntiakaan. Kaikki meni kuitenkin enemmän kuin täydellisesti molemmilla kerroilla, ja itse tunsin oloni lähinnä vain turhaan hätäileväksi kanaemoksi:D 

Joka tapauksessa tuleva kesän eläinlääkärikäynti mietityttää jo nyt. Tällä kertaa vaihdamme eläinlääkäriasemalta toiselle, josta olen kuullut jo etukäteen tutuiltani paljon hyvää. Ei sillä, etteikö vanhalla eläinklinikalla asiat olisi paremmin kuin hyvin, mutta uuteen paikkaan onnistuu tällä kertaa kuljetus nyt näppärämmin ja valehtelematta hintatasokin on sellainen, joka ei päätä huimaa. 

"Hyvät on hampaat joten puhu vaan omistasi!!"

Haluan kuitenkin varmistaa tällä käynnillä, että hampaat on sitten tämän jälkeen hoidettu eikä isompiin hammasremontteihin pitkään aikaan ole tulevaisuudessa tarvetta. Lisäksi lupaan tämän blogitekstin päätteeksi käsi sydämellä vannoa, että meilläkin tullaan jatkossa kurkkimaan sinne hampaisiin useammin kuin mitä viime aikoina ollaan tehty! 

Onko teillä kokemuksia hammaskivenpoistattamisesta kissoilla? Millainen tämä oli kokemuksena sekä eläimelle että omistajalle? Kommentoi ihmeessä alle, saatan nimittäin tarvita vertaistukea! :D

2 kommenttia:

  1. Meillä on kaikilta kisuilta poistettu hammaskiveä ja etenkin Rakun kohdalla aktiivinen hampaidenharjaus on ihan ehdoton raakaruokinnan ohellakin. Poitsulta saa poistaa kiveä vuosittain näistä kahdesta huolimatta. Haikulta poistettiin ekan kerran 4-vuotiaana ja sillä harmillisesti on hammasssyöpymää ja hampaita on jouduttu poistamaan. Vaikka syöpymäsairauden syy on yhä tänäkin päivänä mysteeri ja parantumaton, en voi olla miettimättä oliko viime vuoden lepsuilut harjailussa edesauttava tekijä tässä. :/ Raakaruokakaan ei auta, jos kissa pureksii pääasiassa vain toisella poskellaan. Meillä pestään hampaat joka toinen päivä.

    Hammastahnan maulla on iso merkitys, joten jos kisu ei tykkää nykyisestä, kannattaa kokeilla jotain toista. :) Meillä herkkua on Petosan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla jonkun kokemuksia näistä hammasjutuista! Hammastahnan vaihtoa olen itsekin suunnitellut, joten kiitos vinkistä, pitääpä ottaa tuo Petosan harkintaan jos sen kanssa sujuisi paremmin. (:

      Poista