Siirry pääsisältöön

Eläinlaumani mun

Kissan lisäksi talouteen kuuluu muutama muukin karvapeitteen ja neljä tassua omistava eläin, joten ajattelin tässä vaiheessa tehdä kattavamman esittelyn kaikista saman katon alla asustavista lemmikeistäni. 

Varaudu siis vähintään kohtalaisen pitkään tekstiin sekä kuvapläjäykseen. 



Aloitetaan vaikka suoraan siitä itse tituleeraamastani päätähdestä, eli Nalasta. Tosiaan, neiti on syntynyt 9.9.2015 ja on lyhytkarvainen kilpparinaaras väritykseltään. Minun omistukseeni Nala päätyi Viron passi mukanaan sen entisiltä omistajilta juuri neljä kuukautta täyttäneenä, ja sen aikaisempi menneisyys on hieman jäänyt hämäräksi ja pientä värikynääkin luultavasti myyntitilanteessa käytetty kissaa minulle myydessä. 

Joka tapauksessa Nala on minulle äärimmäisen rakas, enkä voisi kuvitella omistavani muunluonteista kissaa. Kuitenkaan ei voisi sanoa, että kissan nähtyäni se varsinaisesti olisi ollut mitään rakkautta ensisilmäyksellä kummankaan osapuolen suunnalta. Luottamus alkoi ensin pienistä asioista ja kasvoi sitten maailmaakin suuremmaksi. 

Epävarmuudestaan huolimatta Nalan kotiutuminen oli varsin helppo. Ensimmäisen illan se miukui vielä ikäväänsä, mutta jo seuraavana aamuna heräsin siihen kun vatsani päällä istui minua uteliaana katseleva, pirteä kissa.


Nämä kaksi ensimmäistä kuvaa harvoja pentukuvia, Nala siis 5kk


Nala on aina muutenkin ollut loppujen lopuksi sopeutuvainen kissa ajan kanssa. Se oppii mielellään valtavasti aina uutta ja on ensimmäisenä tutkimassa, mitä tutut ihmiset oikein touhuavat. Uusia ihmisiä kohtaan se käyttäytyy kohteliaan pidättyväisesti alkujännityksestä ja arkuudestaan päästyään. Mikään sylikissa se ei ole ja tuskin siitä sellaista ikinä tuleekaan, mutta eipä sen tarvitsekaan olla. Olen aina pitänyt itseohjautuvista ja aktiivisista eläimistä, ja sellainen Nala kyllä on täysin. 


Nala ei todellakaan ole myöskään varsinainen linssilude, joten välillä kuvien ottaminen saattaa olla työn ja tuskan sekä hermojenmenetysten takana. Välillä taas poseeraaminen menee lievästi sanottuna yliposeeraamiseksi ja päättyy pienoiseen hepuliin. Aina kun ei voi olla varma, mitä tuon kissaeläimen pienissä aivoissa toisinaan tapahtuu.

Lyhyesti paketoituna Nala on erittäin kiva sekä sosiaalinen kissa,joka on pikkuhiljaa reipastunut pentuikänsä arkuuksista ja josta on tulossa hyvää vauhtia itseluottamusta ja rohkeutta kokoajan enemmän saava nuori aikuinen kissa. Jokapäiväisiin tilanteisiin kuuluu myös intoa, leikkisyyttä ja energiaa välillä hieman liikaakin, ainakin sen verran että on jouduttu purkamaan sitä energiaa erilaisin keinoin. Tästä minulla riittää inspiraatiota kirjoittaa enemmänkin, joten jääköön siitä kertominen myöhäisemmälle ajankohdalle. 



Toinen karvainen asukas on syyrialainen hamsteriuros, värissä lk normaali. Dasti on syntynyt 24.9.2016 ja on näin siirtynyt siis ns. "hamsterien keski- ikään" oman tulkintani mukaan. 



Olen aikaisemminkin omistanut syrkin ennen Dastia ja vaikka olenkin todennut, ettei hamsteri (ainoana lemmikkinä) minua varten ole, en kadu toisen sellaisen ostopäätöstä pätkääkään. Luonteeltaan Dasti on juuri semmoinen helposti käsiteltävä lötköpötkö kuin voisi olettaakin sen olevan. Itse ehkä kaipaan eläimeltä kuin eläimeltä tietynlaista "räjähtämisalttiutta" luonteessa, mutta ei se pahaakaan tee että taloudesta löytyy yksi rauhallinenkin otus. 

Vila

Kiko

Lopuksi vuoron saavat vielä gerbiilinaaraat Vila ja Kiko, jotka eläinvahvistukseen liittyivät tänä keväänä. Tytöt ovat syntyneet 10.2.2017 ja ovat erittäin vilkkaita tapauksia, joiden täysin käsikesyksi saaminen tulee olemaan mahdollista mutta vielä lähiaikoina melko epätodennäköistä. Varsinkin Kiko on luonteeltaan sen verran epäluotettava, ettei sitä ainakaan muille viitsi antaa käsiteltäväksi ja itsekin käsittelen näitä lyhyitä aikoja kerrallaan. Etenkin Vila on vielä melko arka ja jännittää selkeästi kaksikosta enemmän, joten olen pitänyt käsittelyn minimissä ja järjestänyt terraarioon paljon tekemistä, mikä on pitänyt tytöt tyytyväisinä ja puuhakkaina. 

Muuten tytöt ovat luonteeltaan ihanan pirteitä ja viihdyttäviä persoonia, joihin tutustuminen jatkuu vielä edelleen. 

Kärsivällisyyttähän eläinten kanssa tarvitsee aina, ja etenkin gerbiilien tulon jälkeen kärsivällisyyden merkitys esimerkiksi terraariossa liikkuvan totuttamisen kanssa on korostunut entisestään. Aina oppii myös käytännön asioiden kanssa paljon uutta, jota on hyvä hyödyntää myös tulevaisuudessa.

Mielelläni voin jatkossa kirjoittaa myös jyrsijöiden hoidosta tai ihan mistä vain niihin liittyvästä - mitä ikinä nyt mieleen sitten juolahtaakaan jos tälläistä olisi mielenkiintoista lukea. 

Lopuksi haluan kiittää sinua, joka jaksoit lukea loppuun asti. Toivottavasti kiinnostuksesi lukea kirjoituksiani jatkuu myös tulevaisuudessa! <3 



Kommentit

  1. Ihanat pikkuotukset! ♥ Onko Nala kiinnostunut niistä? Meillä on muina eläiminä liskoja, mutta haaveissa olisi hiiriäkin. :) Aluksi ajattelin ruokaeläinkasvatukseen, mutta näillä näkymin päätyisivät ihan vain lemmikiksi. :D Hiiruja tulee, jos tulee, vasta sitten kun jostakusta lismusta aika jättää. Nykyistä enempää terraarioita meille ei mahdu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsinkin gerbiileistä Nala olisi äärimmäisen kiinnostunut ja terraa onkin jouduttu tuunaamaan jyrsijöille turvallisemmaksi:) syrkeistä neiti ei ole koskaan ollut sen kummemmin kiinnostunut, mutta varmistettiin nyt toistakin terraariota jämäkämmäksi gerbiilien tulon jälkeen kaiken varalta.

      Liskot ovat ihania, yhden kaverin kautta olen lähempää päässyt tutustumaan gekkoelämään ja olen niin rakastunut kun häneltä sellainen löytyy ♥ montako terraa teidän taloudessa on tällä hetkellä?

      Poista
  2. söpöjä eläimiä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja tervetuloa jatkossakin mukaan seurailemaan mun juttuja :) !

      Poista
  3. Onko kummat haastavampia eläimiä sun mielestä, gerbiilit vai hamsterit? Syökö ne kovin erilaista ruokaa tuoreruuan osalta ja mitä yleensä syötät niille

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olen oppinut että niin kuin mikä tahansa eläin myös pieniltä eläimiltä löytyy täysin erilaisia persoonallisuuksia ja luonteita. En siis siksi osaa vastata kumpi laji olisi haastavampi, sillä sekä hamsteri että gerbiilit ovat lähes samankaltaisia hoidettavia. Tietenkin gerbiilit ovat laumaeläimiä, joten niitä täytyy automaattisesti olla useampia ja lisäksi ne ovat vilkkaita eläimiä, jotka vipeltävät päivälläkin, toisin kuin yöllä/myöhäisillasta syklinsä aloittava hamsteri.

      Tuoreruokana olen syöttänyt porkkanaa, lisäksi hamsterilla olen kokeillut paistettua maustamatonta jauhelihaa sekä kurkkua. Monihan mieltää kurkun diureettiseksi tekijäksi jyrsijöillä, joten sitä eivät halua syöttää. Itse en koe taas tämän syöttämisessä mitään ongelmia, kunhan sitä syöttää satunnaisesti silloin tällöin. Auringonkukan siemenet ovat meillä äärimmäinen hitti - voisin väittää, etteivät gerbiilit muuta söisikään jos saisivat itse päättää. Hyviä tuoreruokavinkkejä voit löytää myös netistä, esimerkiksi nettisivu http://hamsterit.net/2013/07/mita-saa-ja-ei-saa-antaa-hamsterille/ kattaa monipuolisen listan siitä, mitä tuoreruokaa hamsterille saa antaa. Suurin osa noista on myös gerbiileille syötettävissä. Mikäli olet epävarma jostain, kannattaa käydä lukemassa Suomen Hamsteriyhdistyksen ja Gerbiiliyhdistyksen sivuja.

      Meillä gerbiilit syövät Bunny- merkkistä ruokaa, jota tilaan Zooplussalta. Dasti syö vielä Freddyä kissannapuilla höystettynä, mutta todennäköisesti vaihdan sen ruokinnan myös Bunnyyn seuraavan tilauksen yhteydessä.

      Toivottavasti sait vastauksia kysymyksiisi!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiitos kaikesta 💛

  Totesin että tulipa dramaattinen otsikko, mutta ehkä se on jopa tarkoituksella.  Olen miettinyt pääni puhki mitä teen blogin kanssa, koska tämä on ollut aikoinaan ensimmäinen askel siihen suuntaan mitä ikinä olenkaan halunnut tehdä eli kirjoittaa omista eläimistäni julkisesti. Kun tämän aloitin niin enpä olisi uskonut miten hienoja kokemuksia blogin kautta olenkaan saanut kokea. Kiitos ihan hirveästi tuesta ja kannustuksesta sellaisissa hetkissä, kun meillä on ollut huolestuttavia ja tiukkoja paikkoja. En tiedä miten olisin kestänyt esimerkiksi kaikkea Fidon sairastuttua viime vuonna, ellen olisi saanut niin paljon tsemppausta teiltä. Se on nimittäin ollut eläintenpidossani kurjin ja kamalin hetki. Kirjoittaminen auttoi purkamaan oloa, ja siitä olen niin kiitollinen että sen tänne sain tehdä.  Elämänmuutoksille ei vain voi mitään, ja niitä on tullut rutkasti lisää. Minulla ja eläimillä on kaikki hyvin. Nyt vain kiire on sellainen, että jostain pitää karsia tekemistä pois ja tällä het

Vihdoinkin ne Vänttiset

Meillä on ollut Vänttisen valjaat käytössä nyt viikon verran ja täällä ruudun takana ihmisemäntä kirjoittaa tästä inspiroituneena tekstiä materialismionnellisuuden pauloissa.  Eipä noita turhaan ole kehuttu kätevyytensä ja käytännöllisyytensä vuoksi, mutta minkäs sille voi että asioita tajuaa hieman jälkijunassa. Monesti Vänttisten osto on käynyt mielessä koko lyhyen kissanomistajahistorian aikana, mutta aina sitten suunnitelma on jäänyt ja jotkut toiset valjaat on ostettu tilalle - sellaiset tietenkin joissa istuvuus ei ole ollut loppujen lopuksi niin hyvä Nalan päällä. Kaikista selkeimmin sen näkee nyt, kun huomaa miten eri tavalla kissa kulkee valjaat päällä ulkona ja miten paljon paremmin se käyttäytyy niiden laiton aikana. Ulkoilureissuja onkin paljon mieluisampaa tehdä nyt kun näkee miten hyvin Nala viihtyy taas ulkona.   Uusien valjaiden osto tuli ajankohtaiseksi nyt kun säätkin ovat ruvenneet lämpeämään ja Nalankin mielenkiinto on siirtynyt tämän johdosta yhä enemmän s

Normipäivä

  Aurinko paistaa ja parvekkeen ovea pystyy pitämään jäätymättä auki niin, että kissat halutessaan voivat mennä haistelemaan lasitetulle parvekkeelle huumaavia tuoksuja ja kuuntelemaan lintujen laulua. Aika mukavaa, eikö vain?  Asioitakin olisi mistä tekisi mieli kirjoittaa ja päivittää, mutta ei ole muka aikaa. Olotila on kiireineen melkolailla sama kuin Fido tässä seuraavassa kuvassa demonstroi: