Siirry pääsisältöön

Painavaa asiaa

Kissat ovat saavuttaneet eräänlaisen virstanpylvään. Fido näin viisikuisena painaa pian saman verran kuin Nala - sikäli mikäli ihmisten epämääräinen punnailu pitää paikkansa. Elopainoa molemmilla on hieman reilun 3 kilon verran  ja painimatseistakin on tullut tasaväkisempiä. Silti se on edelleen Fido, jonka kilpparineitokainen kiukustuessaan paiskaa ongelmitta lattiaan. Fidon mielestä se on ihan ookoo juttu.



Kommentit

  1. Kiskatit28. syyskuuta 2020 klo 8.12

    Nalan on nyt hyvä opetella kurissa pitämistä ja kaatoa säännöllisesti sillä ei kauaa mee ku Fido on tuplasti isompi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aldi 3. lokakuuta 2020 klo 10.43

      Joo, se harjottelee säännöllisesti. Ja hyvin näyttäis sujuvan!

      Poista
  2. Anonyymi28. syyskuuta 2020 klo 9.04

    Voi, Fidohan on kasvanut hienosti :) Onko suvussa paljonkin painavia kissoja? :) jännä nähdä miten iso hänestä kasvaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aldi 3. lokakuuta 2020 klo 10.44

      Onhan se, kasvava lapsi! Isä taitaa painaa jotain reilun 7kg tienoilla, äidin painoa en kuollaksenikaan muista 😅 ihan tuhti tyttö kyllä sekin.

      Poista
  3. Elli29. syyskuuta 2020 klo 4.29

    Ai Nala on noin pieni neiti! Kyllä yksi Fido menee nopeasti ohi, ainakin painossa vaikkei ehkä painitaidoissa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aldi 3. lokakuuta 2020 klo 10.44

      Todellakin menee! Nala on tosiaan aika pieni nyt kun on toinen verrokkina.

      Poista
  4. Roope ja Ilmo1. lokakuuta 2020 klo 15.31

    Voi kuinka kevyt kissa Nala on, meidän Ilmoakin pienempi ♥ Mutta ehkä sitä sitten pienempänä pärjää muilla avuilla, kuten vaikka hyppäämällä Fidoa korkeammalle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aldi 3. lokakuuta 2020 klo 10.45

      Ketteryydessä tosiaan voitetaan 100-0 ! Ja ehkä muutenkin pääkopassa on enemmän järkeä 😅

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiitos kaikesta 💛

  Totesin että tulipa dramaattinen otsikko, mutta ehkä se on jopa tarkoituksella.  Olen miettinyt pääni puhki mitä teen blogin kanssa, koska tämä on ollut aikoinaan ensimmäinen askel siihen suuntaan mitä ikinä olenkaan halunnut tehdä eli kirjoittaa omista eläimistäni julkisesti. Kun tämän aloitin niin enpä olisi uskonut miten hienoja kokemuksia blogin kautta olenkaan saanut kokea. Kiitos ihan hirveästi tuesta ja kannustuksesta sellaisissa hetkissä, kun meillä on ollut huolestuttavia ja tiukkoja paikkoja. En tiedä miten olisin kestänyt esimerkiksi kaikkea Fidon sairastuttua viime vuonna, ellen olisi saanut niin paljon tsemppausta teiltä. Se on nimittäin ollut eläintenpidossani kurjin ja kamalin hetki. Kirjoittaminen auttoi purkamaan oloa, ja siitä olen niin kiitollinen että sen tänne sain tehdä.  Elämänmuutoksille ei vain voi mitään, ja niitä on tullut rutkasti lisää. Minulla ja eläimillä on kaikki hyvin. Nyt vain kiire on sellainen, että jostain pitää karsia tekemistä pois ja tällä het
4 kommenttia
Lue lisää

Vihdoinkin ne Vänttiset

Meillä on ollut Vänttisen valjaat käytössä nyt viikon verran ja täällä ruudun takana ihmisemäntä kirjoittaa tästä inspiroituneena tekstiä materialismionnellisuuden pauloissa.  Eipä noita turhaan ole kehuttu kätevyytensä ja käytännöllisyytensä vuoksi, mutta minkäs sille voi että asioita tajuaa hieman jälkijunassa. Monesti Vänttisten osto on käynyt mielessä koko lyhyen kissanomistajahistorian aikana, mutta aina sitten suunnitelma on jäänyt ja jotkut toiset valjaat on ostettu tilalle - sellaiset tietenkin joissa istuvuus ei ole ollut loppujen lopuksi niin hyvä Nalan päällä. Kaikista selkeimmin sen näkee nyt, kun huomaa miten eri tavalla kissa kulkee valjaat päällä ulkona ja miten paljon paremmin se käyttäytyy niiden laiton aikana. Ulkoilureissuja onkin paljon mieluisampaa tehdä nyt kun näkee miten hyvin Nala viihtyy taas ulkona.   Uusien valjaiden osto tuli ajankohtaiseksi nyt kun säätkin ovat ruvenneet lämpeämään ja Nalankin mielenkiinto on siirtynyt tämän johdosta yhä enemmän s
18 kommenttia
Lue lisää

Paistattelua parvekkeella

Juuri kun pääsin valittelemaan auringonpuutteesta, niin Suomen kesä yllätti ja pukkasi tänne meillekin päin helteet. Se oli niin kiva juttu, että mentiin ihmettelemään sitä Nalan kanssa paraatipaikalle - minnekäs muuallekaan kuin parvekkeelle. Kuumuus vei lopulta voiton meistä molemmista niin, ettei voitu muuta kuin paistatella ihanan lämpimässä ilta- auringossa. Nala valloitti itselleen heti parhaimman paikan ihmisotuksien nenän edestä ja oli suorastaan niin röyhkeän tyytyväinen itseensä, että ihan pörisi. Tällä(kään) kertaa ei unohdettu pitää silmällä tarkasti lenkkeilijöitä sekä ohiajavia pyöräilijöitä, Nala päästeli muutamia varoitusmurahtelujakin kun tuntemattomia ihmisiä meni miten sattui alapuolelta ohitse. Piiloon ei kuitenkaan neiti viitsinyt lähteä, sen verran mukavan paikan se oli itselleen asetellut ettei sen mielikuvitus pelottavista ihmisistä lähtenyt liiaksi laukalle ja ihan hyvä niin. Oli kiva nähdä, miten tyttö uskalsi parvekkeella rentoutua ihan kunnolla lähes torkk
12 kommenttia
Lue lisää