Nyt jo joulukuu

Meillä herättiin joulukuuhun iloisella yllärillä kun maa oli pitkästä aikaa valkoinen (ja tänä aamuna toiseen samanlaiseen kun lumi olikin pysynyt maassa ja sitä satoi lisää). Hyvä niin, täällä ollaankin kyllästytty ainaisiin vesisateisiin ja kuraiseen pimeyteen. 

Tosin on tässä muitakin hyviä puolia, sillä vihdoinkin ollaan päästy siihen vuodenaikaan jossa jo lokakuussa paikoilleen laitetut joulukoristeet eivät enää herätä muissa hymähdyksiä vaan nyt näkyy jo muuallakin joulukoristeita siellä sun täällä.

Tuosta kissakalenteristakin on avattu asiaankuuluvasti kaksi luukkua, jotka ovat saaneet ristiriitaisen vastaanoton. Nala ei oikein ole osannut päättää ovatko herkut hyviä syötäväksi asti vai kelpaavatko ne vain piilotettaviksi mattojen alle ja puoliksi pureskeltuina sohvatyynyjen väliin. Kovat namit eivät yleensäkään ole herättäneet varsinaista innostusta Nalassa, mutta ykkösluukusta tulleita kanapaloja neiti jopa jaksoi pureskella. 

Tein myös ostoksia Zooplussalla ja suurin osa eläinten joululahjoista matkustikin ajoissa meille. Muut tuotteet kätkettiin visusti piiloon, mutta yksi ostos otettiin heti käyttöön omasta uteliaisuudestani johtuen. Kuvissa näkyvä pahvinen kapistus onkin toiminut nyt sekä raapimisalustana että lepopaikkana, joka onkin valikoitunut parhaimmaksi nukkumispaikaksi Nalan mielestä tällä hetkellä. Nala muistaa myös kantaa jonkun omista leluistaan pitämään paikkaa alustalle silloin kun se ei ole neidillä itsellä käytössä. Kissan logiikka on pettämätön, se muistettakoon aina.

Muuta meille ei nyt oikein kuulukaan, paitsi kiirettä, vapaata ja jotain siltä väliltä. Sopivasti kaikkea meneillään siis joulua odotellessa.