Siirry pääsisältöön

Muurahaismetsällä

Kerran erään kesäillan hämyssä kulki utelias nelijalkainen joka epätoivoisesti tahtoi päästä iltajahtiin. Tuumasta siis toimeen ja ovenraosta vapauteen itsensä tunki varsinainen saalistaja. Uhrikin valikoitui nopeasti, sillä mikäpä muu olisikaan ollut täydellisempi jahdattava kuin muurahaiset, nuo yllättävän haastavat vastustajat? Tosin itse saalistus jäi vielä ihmettelyn tasolle ja kun Nala sai pistävän opetuksen puolustuskannalla olevilta öttiäisiltä, niin nopeasti jäi se kyttääminenkin sikseen. 


Pihalla on kuulemma tallustellut myös viime iltoina tuntematon kissa, joten se oli jättänyt mitä ilmeisimmin omia tuoksujaan vähän joka puolelle. Myös niitä piti ankarasti haistella ja tuoksutella ihmeissään. Tunkeilijan haistaessaan muisti Nala myös murista itsekseen ja pörhensi itsensä oikein isoksi - sellaisella toiminnalla kun pelottaa tiehensä tällaiset kutsumattomat vieraat. 



Siellä niitä ois ja kovasti houkuttais nenäkin tunkea niiden asioihin. 

Mitä noille niinku pitäisi muka tehdä?


Pihalla oli niin kivaa, ettei sieltä olisi millään malttanut lähteä pois - sieltä kun löytyi kaikkia kivoja tuoksuja ja sellaista. Ulkoilu oli loppujen lopuksi Nalan mielestä niin mukavaa, että saimme leikkiä jopa hippaa sekä kuurupiiloa, että olisimme saaneet sen irtaantumaan ulkoilman houkutuksista. Lopulta onnistuimme huijaamaan neidin sisälle, muuten oltaisiin varmaan vieläkin huhuilemassa kissaa pois nuuskimasta noita taivaallisia aromeita, joita myös kanin jätöksiksi kutsutaan.

Kommentit

  1. Muurahaiset ovat todella haastavia saaliita! Tänne on joskus niitä kulkeutunut henkilökunnan mukana ja kissat ovat hätää kärsimässä niiden kanssa. :'D

    Vieraan kissan vierailu omalla pihalla on aina harmillista, varsinkin kun ilmeisesti kyseessä on aivan itsekseen ulkoileva. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noi muurahaiset on kyllä vähän 50-50 onko ne kivoja saalistettavia vai ei! Nyt kun vähän tuli pataankin niiltä niin ei tuo yksi tiedä mitä niistä pitäisi oikein ajatella:D

      Juu, itsekseen ulkoileva ja meille tuntematon kissa on kyseessä, joka pihalla ajoittain käy. Oletettavasti koti on ainakin jossain, kun ei kukaan ole kaipaillut/kadonneeksi ilmoittanut ja kissalla kuulemma näköhavaintojen perusteella on panta, mutta eihän noista toisaalta ikinä tiedä:/

      Poista
  2. Mä tykkään seurata tosi tarkkaan muurahaisia, mutta mä en tykkää yhtään kun ne pistelee ja kirvelee. Onneksi palvelija silloin aina nappaa mut syliin, niin saan kahdella tassulla hieroa kuonoani.
    - Eddie -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi sä Eddie sentään pääset syliin, mulla toi omistaja vaan nauroi ja totesi että se juuri varotti niistä muurahaisista ja ihan oma vika oli kun työnsin nenän niiden lähelle!
      - Nala

      Poista
  3. Voi miten suloinen metsästäjä(:

    VastaaPoista
  4. Nalahan on ihan kunnon vahtikissa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sillä on kyllä äärimmäisen voimakas tuo vahti"vietti", tai miksikä sitä voisi kutsuakaan:D

      Poista
  5. Omaa pihaa pitääkin vahtia! :D Teillä ulkoilut sujuvat paremmalla menestyksellä kuin meillä :D Tuntemattomia kissoja kulkee myös meidän pihalla, välillä kollit merkkaavat ulko-ovenkin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valjaattomana tuo joo menee nätisti, valjaissa on sit jo mälsää tylsää ja yök 😄 noita ulkokissoja kuulemma joo vilisee kaikkialla, itse en ole päässyt näköhavaintoja tekemään mutta kuullut muilta sitten. Tuo merkkailu on kyllä inhottavaa ;/

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiitos kaikesta 💛

  Totesin että tulipa dramaattinen otsikko, mutta ehkä se on jopa tarkoituksella.  Olen miettinyt pääni puhki mitä teen blogin kanssa, koska tämä on ollut aikoinaan ensimmäinen askel siihen suuntaan mitä ikinä olenkaan halunnut tehdä eli kirjoittaa omista eläimistäni julkisesti. Kun tämän aloitin niin enpä olisi uskonut miten hienoja kokemuksia blogin kautta olenkaan saanut kokea. Kiitos ihan hirveästi tuesta ja kannustuksesta sellaisissa hetkissä, kun meillä on ollut huolestuttavia ja tiukkoja paikkoja. En tiedä miten olisin kestänyt esimerkiksi kaikkea Fidon sairastuttua viime vuonna, ellen olisi saanut niin paljon tsemppausta teiltä. Se on nimittäin ollut eläintenpidossani kurjin ja kamalin hetki. Kirjoittaminen auttoi purkamaan oloa, ja siitä olen niin kiitollinen että sen tänne sain tehdä.  Elämänmuutoksille ei vain voi mitään, ja niitä on tullut rutkasti lisää. Minulla ja eläimillä on kaikki hyvin. Nyt vain kiire on sellainen, että jostain pitää karsia tekemistä pois ja tällä het

Vihdoinkin ne Vänttiset

Meillä on ollut Vänttisen valjaat käytössä nyt viikon verran ja täällä ruudun takana ihmisemäntä kirjoittaa tästä inspiroituneena tekstiä materialismionnellisuuden pauloissa.  Eipä noita turhaan ole kehuttu kätevyytensä ja käytännöllisyytensä vuoksi, mutta minkäs sille voi että asioita tajuaa hieman jälkijunassa. Monesti Vänttisten osto on käynyt mielessä koko lyhyen kissanomistajahistorian aikana, mutta aina sitten suunnitelma on jäänyt ja jotkut toiset valjaat on ostettu tilalle - sellaiset tietenkin joissa istuvuus ei ole ollut loppujen lopuksi niin hyvä Nalan päällä. Kaikista selkeimmin sen näkee nyt, kun huomaa miten eri tavalla kissa kulkee valjaat päällä ulkona ja miten paljon paremmin se käyttäytyy niiden laiton aikana. Ulkoilureissuja onkin paljon mieluisampaa tehdä nyt kun näkee miten hyvin Nala viihtyy taas ulkona.   Uusien valjaiden osto tuli ajankohtaiseksi nyt kun säätkin ovat ruvenneet lämpeämään ja Nalankin mielenkiinto on siirtynyt tämän johdosta yhä enemmän s

Paistattelua parvekkeella

Juuri kun pääsin valittelemaan auringonpuutteesta, niin Suomen kesä yllätti ja pukkasi tänne meillekin päin helteet. Se oli niin kiva juttu, että mentiin ihmettelemään sitä Nalan kanssa paraatipaikalle - minnekäs muuallekaan kuin parvekkeelle. Kuumuus vei lopulta voiton meistä molemmista niin, ettei voitu muuta kuin paistatella ihanan lämpimässä ilta- auringossa. Nala valloitti itselleen heti parhaimman paikan ihmisotuksien nenän edestä ja oli suorastaan niin röyhkeän tyytyväinen itseensä, että ihan pörisi. Tällä(kään) kertaa ei unohdettu pitää silmällä tarkasti lenkkeilijöitä sekä ohiajavia pyöräilijöitä, Nala päästeli muutamia varoitusmurahtelujakin kun tuntemattomia ihmisiä meni miten sattui alapuolelta ohitse. Piiloon ei kuitenkaan neiti viitsinyt lähteä, sen verran mukavan paikan se oli itselleen asetellut ettei sen mielikuvitus pelottavista ihmisistä lähtenyt liiaksi laukalle ja ihan hyvä niin. Oli kiva nähdä, miten tyttö uskalsi parvekkeella rentoutua ihan kunnolla lähes torkk