Miksi kirjoitan (eläin)blogia?

Inspiroiduin kirjoittamaan tästä ruvettuani pohtimaan asiaa itsekin. Miksi tosiaan kirjoitan ja mitä haluan saavuttaa varsinkin nyt, kun vihdoin olen aloittanut blogin jota pidän julkisena kaikkien luettavissa?

Olen aikaisemminkin kirjoittanut pelkästään itseni huviksi blogia päiväkirjatyyliin Nalasta ja muista tapaamistani eläimistä. Tämän tulen pitämään jatkossakin vain itseni nähtävillä sitä julkaisematta tai poistamatta. Niitä tekstejä on paljon ja niissä on paljon hyviä muistoja, joita ei mistään muualta löydy. Jatkossa en kuitenkaan tule kirjoittamaan enää itselleni, vaan kaikki mitä haluan blogissa sanoa kirjoitan tänne luettavaksi. 

Olen persoonana aika vaativa ja kriittinen itseäni sekä tekemisiäni kohtaan ja haluan kaiken tapahtuvan mahdollisimman nopeasti. Kaikkimullehetinyt- asenne ei pidemmän päälle kanna juuri minnekään, joten koen myös kirjoittamisen tasaavan sitä luonteenpiirrettä itsessäni. Kirjoittaminen kun vaatii välillä hermoja sekä rauhoittumista - tämä siis on hyvä hetki harjoitella myös niitä taitoja elämässä. Mikäpä voisikaan olla ihanampaa kuin kirjoittaa eläimistä, jotka ovat erittäin lähellä omaa sydäntäni?

Muistan itse, miten hukassa olin kun minusta tuli ensimmäisen kerran eläimenomistaja. Tiedon etsiminen varsinkin keskustelupalstoilta oli äärimmäisen hyödyllistä, etenkin Petsie oli monesti henkireikä itselleni tietämättömyyden hetkillä. Siellä eri eläinlajien kasvattajat sekä harrastajat mielellään neuvoivat ja jakoivat mielipiteitään niitä tarvitseville. Sivuston toimintaa ei enää tietääkseni ole jatkettu, mutta keskustelualue on säilynyt, jotta lemmikinomistajat edelleen löytäisivät sivustolta hyödyllistä tietoa. 

Itse haluan olla myös yksi niistä, joka saattaa auttaa kirjoituksillaan ja neuvoillaan uutta lemmikinomistajaa. Mikäli jokin mitä olen kirjoittanut auttaa omistajaa löytämään punaisen langan eläimensä kanssa olevan ongelmatilanteen selvittämisessä, olen saavuttanut itselleni asettamani tavoitteen. 

Tähän väliin on silti pakko todeta, että jokaisella eläimellä sekä omistajalla on omat persoonansa ja käyttäytymismallinsa. Ne keinot, joita olen hyödyntänyt itse, eivät välttämättä toimi toisella. Myös mielipiteitä ja näkökulmia on erilaisia. Kirjoitelmat, mietteet ja vinkit perustuvat täysin omiin kokemuksiini, joista olen kokenut olleen eniten hyötyä eläinteni kanssa. 

Itsekin opettelen kokoajan yhä lisää ja enemmän eläimistä ja niiden pidosta, eli tietyllä oppimismatkalla eläimien kanssa tässä tullaan olemaan niin kauan kun sellaisia omistaa. Eläimet itse ovat meille ihmisille parhaimpia opastajia - niiltä saamme välittömästi palautetta, teimme sitten virheitä tai onnistuimme tavoitteissamme niiden kanssa. 

Haluaisin myös enemmän kuin mitään muuta antaa tekstieni kautta kissoille sellaista arvostusta kuin ne ansaitsevat, mikäli muu kuin kissaihminen sattuu blogiani lueskelemaan. Uskaltaisin veikata, että tätä tavoittelee vähintään alitajuntaisesti myös moni muukin, joka kissablogia kirjoittaa. Kissa lemmikkieläimenä on aidosti yllättävän aliarvostettu eläin, mikä näkyy valitettavasti varsinkin löytöeläintalojen kodittomien kissojen määrässä. Haluan näyttää, miten paljon välittämystä ja rakkautta kissoilla on meille annettavana, mikäli vain viitsimme hieman opetella niiden kehonkieltä ja käyttäytymistä. 

Koen myös blogin pitämisen olevan samalla tietynlainen oppimismatka itselleni - toivottavasti kehityn edelleen niin harrastelijakirjoittajana kuin myös lemmikin omistajana entisestään.