Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2018.

Kevät tulee

Tänään ollaan iloittu auringosta ja vapaapäivistä, suklaasta ja päiväunista ja uudestaan suklaasta. Pääsiäisen kunniaksi tietenkin, ja se jos jokin on kevään merkki se.  Katse kohti kesää, huomioikaa nurin läimäisty tipu. Myös gerbiilitkin ovat kevättunnelmissa. Mokomat menivät ja ehtivät jo helmikuussa täyttää sen vuoden verran ja täällä vain ihmetellään ajan kulua. Tyttöjen käsittelyssäkin on tapahtunut paljon muutoksia sitten viime kerran kun niistä on blogin puolella kirjoitettu - käsitteleminen siis onnistuu paljon paremmin kuin ennen. Vielä ehkä Kikoa ei uskalla varsinkaan pienimmille lapsille käsiteltäväksi antaa, niin mielellään se vieläkin käyttelisi hampaitaan käsiteltäessä. Vila puolestaan on tullut paljon rohkeammaksi ja uteliaammaksi kuin mitä se on ollut, mikä on todella iloinen juttu. Muuten viikonloppu jatkuukin samanlaisena kuin tähänkin asti, keväästä nauttien. Oikein ihanaa j a iloista pääsiäistä ! 

Tipuja!

Meille kotiutui tänään tipuja. Ei oikeita sentään, vaikka enemmän Nala varmasti niistä olisi ollut kiinnostunut, mutta melkein oikeita pääsiäistipuja kumminkin. Sen verran Nala kuitenkin näitä ehti jo tutkia, että koristeasetelmaan laitetut tiput olivat jo kadonneet ja pakettiin jääneitä ahdisteltiin jo kovaa kyytiä heti kun selkänsä kerkesi kääntää.  Loppuaika ennen varsinaista pääsiäistä käytetään niiden kadonneiden yksilöiden paikantamiseen, sillä olisi ihan mukava tietää mihin ne ovat päätyneet ihan puhtaasta mielenkiinnosta. Yksi löytyi jo sängyn alta, joten loput luultavasti on helppo paikantaa jostakin lähistöltä.  Ei syötävää mutta ihan kelpo saalis kumminkin. Miten teillä on valmistauduttu tulevaan pääsiäiseen? 

Koppatorkkuja

Kissa kyllä tietää missä on paras paikka, sanotaan. Se paras paikka ei välttämättä ole mikään loogisin mutta sanontaa on uskottava - kissa kyllä tietää.  Meiltä on jäänyt edelliseltä reissukerralta kantokoppa eteiseen lojumaan. Yleensä sitä pidetään häkkivarastossa tallessa - niin harvoin sitä tulee käytettyä mutta nyt se on ollut eteisessä oikeastaan vain tiellä odottamassa seuraavaa reissua, sillä allekirjoittanut epäilee ettei saa aikaiseksi vietyä koppaa takaisin varastoon ennen seuraavaa käyttökertaa. Ja toisaalta tässä vaiheessa moista olisi turha ylipäätänsä tehdäkään sillä Nala on jo kopan ottanut itselleen hyötykäyttöön.  Parhaat unet nimittäin saa nykyään otettua kantokopassa, siellä kun saa rauhassa nukkua piilossa talon ihmisotuksilta silloin kun yhtään ei huvittaisi sosialisoida. 

Devoted, yhteistyössä Faunatar

Nalalla on ollut aina hieman kieroutunut suhde ruokaan, jos sen niin voisi pehmeästi muotoilla. Joku saattaa muistaakin miten Neiti Nirsoudesta on ehkä useampaan otteeseen tullut valitettua ja lopulta vaiettua, sillä on vain karu fakta ettei siitä oikein meinaa päästä eroon. Ongelma on aina ollut läsnä märkäruokien kanssa, mutta kun Nala rupesi irvistelemään kuivanappuloilleenkin oli allekirjoittanut ihminen repiä pelihousunsa. (Ei kirjaimellisesti kuitenkaan).  Siksipä olikin hauskaa kun saimme Faunattarelta postia ja sieltä paljastui pari Devoted- pussia, joita malttamattomana halusin lähteä testailemaan osana Nalan ruokavaliota. Enemmän kyseisestä merkistä pääset halutessasi lukemaan  Faunattaren  tai  Devotedin  omilta sivuilta.  Devotedin pussit saivat itseltäni pelkkiä pluspisteitä jo pelkästään sen puolesta miten näppärästi pussit saa uudelleensuljettua. Kaikissa kuivanappulapusseissa ei tämäkään ominaisuus ole lyhyesti selitettynä itsestäänselvyys tai sitten puss